Robotiikka ja teknologia hoiva-alalla

Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat selvittivät terveysalan yritysten näkemyksiä hoiva-alan robotiikasta. Selvitys tehtiin osana Robo Hoiva -hanketta. Blogiteksti on alun perin julkaistu HAMK Hyvinvointiosaaminen -blogissa.

Mikä robotiikka?

Tekoälyllä tarkoitetaan tietojenkäsittelyn osa-aluetta, joka painottuu koneiden ja ohjelmien luontiin, joiden tarkoituksena on suorittaa erilaisia tehtäviä ihmisten tapaan. Tekoäly tarkoittaa siis käytännössä konetta, tässä tapauksessa robottia, joka matkii ihmisen toimintaa ja tajuntaa. (1)

Robotiikan käyttöönottaminen vaatii vielä paljon suunnittelua, jotta niistä saadaan toimivia tekijöitä hoiva-alalle. Robottien rooli on vielä auki, sillä tämänhetkisten robottien avulla ei pystytä esimerkiksi täysin korvaamaan ihmisen eli tässä tilanteessa hoitajan tarvetta. Robotiikkaa on kehitetty kuitenkin jo sen verran, että roboteilla voidaan korvata vaikkapa fyysisesti kuormittavia työtehtäviä, sekä niitä voidaan käyttää apuna hygienian hoidossa. Mitä enemmän robotiikka kehittyy, voi sillä olla tulevaisuudessa merkittävä vaikutus hoiva-alan työnkuvien muuttumiseen ja työvoiman käytön tarpeeseen. (2)

Projektin tekeminen

Meillä terveysalan opintoihin kuuluu osallistuminen erilaisiin projekteihin. Myöskin yksi harjoittelumme tehdään jonkun projektin merkeissä. Projektit sekä niiden toteutustapa ja aihe voivat vaihdella suuresti.  Tällä kertaa me osallistuimme projektiin, joka käsitteli robotiikkaa ja teknologiaa hoiva-alalla. Projektitilauksen sisältö kytkeytyy Hoiva Robo-hankkeessa toteutettavaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. (3)

Projektin tarkoituksena oli perehtyä kotiin vietävään teknologiaan, sekä selvittää hoiva-alan yritysten haastattelujen avulla robotiikan käytettävyydestä ja soveltuvuudesta hoiva-alan työhön. Tarkoituksena oli haastattelujen perusteella luoda yhteenveto siitä, minkälaista robotiikkaa ja teknologiaa hoiva-alalle toivotaan ja tarvitaan.

Projekti alkoi yhteisellä palaverilla tilaajan, sekä ohjaavan opettajan kanssa. Projekti keskittyi aluksi isoksi osaksi teoreettisen tiedon etsintään aiheesta, sillä meidän tuli olla ”kartalla” aiheesta ennen yritysten haastatteluja. Haastattelimme yhteensä neljää erilaista hoiva-alan yritystä ja näiden haastattelujen pohjalta saimme tehtyä yhteenvedon siitä, minkälaista robotiikkaa heillä on jo käytössä ja minkälaista robotiikka he toivoisivat tulevaisuudessa saavansa käyttöön. Projektiin kuului myös projektiraportin huolellinen täyttäminen.

Haastattelujen yhteenveto

Haastattelimme yhteensä neljää eri yritystä, jotka toimivat esimerkiksi kotiin vietävien palvelujen, sekä mielenterveys- ja päihdepuolen parissa. Yrityksillä oli hyvin erilaisia kokemuksia robotiikasta ja siihen liittyviä tarpeita. Yritykset olivat todella kiinnostuneita jakamaan kokemuksiaan robotiikasta, sekä kuulemaan siitä lisää.

Yrityksillä oli hyvin erilaisia kokemuksia robotiikan ja teknologian käytöstä. Suurimmalla osalla yrityksistä ei ollut kokemusta varsinaisista roboteista, mutta yrityksissä kuitenkin hyödynnettiin paljon muuta teknologiaa. Yksi yrityksistä oli saanut esimerkiksi HAMKin kautta kokeiluun Paro-hylkeen, josta oli pelkkiä positiivisia kokemuksia niin asiakkailla, kuin työntekijöillä. Toinen robotti, josta yrityksillä oli kokemusta, oli lääkkeen annostelurobotti. Yrityksissä oli kuitenkin laajasti käytössä eri teknologiaa esimerkiksi sähköiset potilastietojärjestelmät ja asiakkaiden turvallisuuteen liittyviä välineitä.

Monet yritykset olivat kiinnostuneita kuulemaan erilaisesta robotiikasta ja he myös kyselivät meiltä paljon asiaan liittyen. Eritystä kiinnostusta herätti ergonomiaa ja hoitotyötä helpottava robotiikka. Esiin nousi myös huoli siitä, ettei robotiikka korvaisi ihmisiä hoitotyössä. Osaa yrityksistä kiinnosti taas ns. seuraa pitävät robotit.

Kerroimme yrityksille erilaisista hoitotyötä helpottavasta teknologiasta, esimerkiksi Viudetta-bideestä ja hoitosängystä kääntyvällä makuutasolla. Nämä tiedot olivat haastateltaville uusia ja he vaikuttivat innostuneilta ja kiinnostuneilta asiaan liittyen.

Yritykset olivat kiinnostuneita robotiikan esittelyistä esimerkiksi suoraan heidän työpaikoilleen, koska heillä ei ole itsellä aikaa etsiä tietoa robotiikasta ja teknologiasta. He toivoivat myös, että heitä lähestyttäisiin suoraan asian tiimoilta. Yritykset olivat tyytyväisiä, että he ovat HAMKin kautta saaneet uutta tietoa robotiikasta ja teknologiasta. Yrityksille myös kerrottiin mahdollisuudesta saada tulevaisuudessa projektien ja opinnäytetöiden kautta HAMK:ilta testattavaksi erilaista robotikkaa (esimerkiksi Paro-hylje).

 

Kirjoittanut toisen vuoden sairaanhoitajaopiskelijat

Maria Järvinen, Anna Järvinen, Meri Piirainen ja Milja Heikkilä.

 

Lähteet:

1)     Tekoäly.info. (n.d.)  Mitä tekoäly on?  Haettu 23.3.2022 osoitteesta https://xn--tekoly-eua.info/mita_tekoaly_on/

2)     Pekkarinen, S. & Hennala, L. (2016). Robotiikan haasteista. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 8(2-3), 137-138. Haettu 24.3.2022 osoitteesta https://journal.fi/finjehew/article/view/58109

3)     Robotiikka kampus. (n.d.) Robo Hoiva. Haettu 31.3.2022 osoitteesta https://www.roboticscampus.com/hankkeet/robo-hoiva/

4)     Kuvat: pixabay