Riihikodin Robohuoneessa henkilöstö pääsee tutustumaan hoivarobotiikkaan

Riihikoti on Riihimäellä sijaitseva palvelutalo, joka tarjoaa lyhyt- ja pitkäaikaista tehostettua palveluasumista. Riihikotiin perustettiin reilut kaksi vuotta sitten Robohuone osana Robo Riksu ja Robo oppii -hanketyötä sekä yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun, Hyria koulutuksen ja Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan kanssa. Hoivarobotiikan ja hoivateknologian ratkaisujen tavoitteena on mahdollistaa turvallinen kotona asuminen mahdollisimman pitkään sekä keventää hoitajan fyysistä työkuormaa.

Robohuoneessa jokainen pääsee itse kokeilemaan hoivateknologiaa ja siksi se toimii erinomaisesti oppimisympäristönä opiskelijoille ja henkilöstölle. Pandemiasta huolimatta ja terveysturvallisuus huomioiden Robohuoneeseen on päässyt tutustumaan jo noin 80 Riihikodin sekä 15 Riihimäen kaupungin kotiin vietävien palvelujen työntekijää. Näissä henkilöstökoulutuksissa käydään läpi muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriön laatimia hyvän ikääntymisen laatusuosituksia, joissa robotiikalla, teknologialla ja digitalisaatiolla on suuri rooli. Lisäksi keskustelua käydään heikentyvästä huoltosuhteesta ja lakiin kirjatusta henkilöstömitoituksesta sekä siitä, minkälaisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia hoivarobotiikalla, teknologisilla apuvälineillä ja digitalisaatiolla on tarjota kunkin omaan työhön tai asiakkaille.

Työelämä on jatkuvaa uuden oppimista ja asioiden tekemistä toisin kuin ennen. Enää ei riitä, että on opiskellut kertaalleen ammatin, vaan omaa osaamista tulee säännöllisesti päivittää työtapojen ja -välineiden muuttuessa. Kuka muistaakaan enää aikaa, kun asiakastiedot kirjattiin mustekynällä ruutuvihkoon!

Riihimäellä halutaan mahdollistaa työntekijöille hoivarobotiikkaan tutustuminen konkreettisesti, sillä tulevaisuudessa robotiikka on yhä enemmän osa hoitotyötä. Robohuoneessa tapahtuvan koulutuksen tavoitteena onkin tutustuttaa henkilöstöä tällä hetkellä olemassa oleviin ratkaisuihin ja sitä kautta lieventää ja hälventää mahdollisia ennakkoluuloja hoivarobotiikkaa kohtaan sekä tuoda työtekijöiden tietoisuuteen olemassa olevia ratkaisuja. Osa henkilöstöstä ei ole koskaan aiemmin nähnyt hoitotyöhön liittyvää robottia tai teknologista apuvälinettä, ja tällöin onkin varsin luonnollista, että mielikuvat roboteista eivät vastaa todellisuutta. Kun parin tunnin koulutuksen aikana osallistujat pääsevät itse näkemään ja kokeilemaan ratkaisuja ja he huomaavat, miten ratkaisut lisäävän henkilön itsenäisyyttä tai vähentävät hoitajien fyysistä työkuormitusta, on tunnelma koulutuksen päätyttyä hämmentyneen innostunut. ”Miksei näitä ratkaisuja jo nyt käytetä meidän työssä?” on kysymys, joka useasti esitetään koulutuksen päätyttyä.

 

 

Sari Ahlholm

sari.ahlholm@riihimaki.fi

Fysioterapeutti ja projektiasiantuntija

Robo Hoiva -hanke ja Riihimäen kaupunki